Perinteiset Pohjois-Karjalaiset vatruskat
Jos etsit aitoa karjalaista perinnereseptiä, nämä perinteiset Pohjois-Karjalaiset vatruskat vievät suoraan lapsuuden makumuistoihin. Pehmeä perunataikina, voisulalla mehevöity riisitäyte ja reilusti voita päälle.
Vatruskat ovat täydellistä tarjottavaa kahvipöytään, juhliin tai viikonlopun hitaaseen leivontahetkeen. Ne maistuvat parhaimmilta vielä lämpiminä munavoin ja kylmän maidon kanssa.
Resepti
Perinteiset Pohjois-Karjalaiset vatruskat
Ainekset
Taikina
1l jauhettua keitettyä perunaa
1 kananmuna halutessasi
1 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
Täyte
1/2 l vettä
1 1/2 dl pitkäjyväistä riisiä
1/2 tl suolaa
2–3 rkl voisulaa
Voiteluun
sulatettua voita tai kananmunaa
Ohje
Keitä perunat kuorineen kypsiksi. Kuori ja hienonna tai survot perunat tasaiseksi.
Keitä riisi suolalla maustetussa vedessä kypsäksi. Valuta tarvittaessa ylimääräinen neste pois ja sekoita joukkoon voisula. Anna jäähtyä hetki.
Sekoita perunoiden joukkoon kananmuna, vehnäjauhot ja suola. Työstä tasaiseksi taikinaksi.
Jaa taikina pötkylöiksi ja leikkaa ison lihapullan kokoisiksi palloiksi. Taputtele pallot jauhotetuin käsin ohuiksi letuiksi.
Nostele keskelle riisitäytettä ja rypytä reunat kevyesti. Saat tasaiset reunat pyöräyttämällä reunoja pienellä lautasella.
Voit halutessasi voidella vatruskat kananmunalla ennen paistoa.
Paista 300-asteisessa uunissa noin 10–15 minuuttia, kunnes vatruskat saavat kauniin kullanruskean värin.
Voitele kuumat vatruskat runsaasti sulatetulla voilla ja peitä hetkeksi liinalla pehmenemään.
Vinkit täydellisiin vatruskoihin
- Jauhoiset perunat tekevät taikinasta pehmeän ja helposti käsiteltävän.
- Älä lisää liikaa jauhoja, jotta vatruskoista ei tule raskaita.
- Voisula tekee riisitäytteestä erityisen mehevän ja perinteisen makuisen.
- Vatruskat maistuvat parhaimmilta tuoreina ja lämpiminä.

Mitä vatruskat ovat?
Vatruskat ovat yksi Pohjois-Karjalan rakastetuimmista perinneleivonnaisista. Ne muistuttavat hieman karjalanpiirakoita, mutta pehmeä perunataikina tekee niistä erityisen ruokaisia ja pehmeitä.
Perinnereseptit kantavat mukanaan tarinoita sukupolvelta toiselle, juuri siksi nämä reseptit tuntuvat niin erityisiltä myös tänä päivänä.





